keskiviikkona, heinäkuuta 10, 2013

Kantarellikeitto on klassikko

Olen valmistanut kantarellikeittoa ainakin kymmeniä, jos en satoja kertoja. Netistä ja keittokirjoista löytyy myös resepti toisensa jälkeen. Kovin paljon ne eivät toisistaan eroa. Yleensä aineksiin kuuluvat kantarellien lisäksi sipuli, voi, tuorejuusto ja/tai kerma, persilja ja erilaiset mausteet, joihin usein kuuluu kasvis- ja sieniliemikuutio tai -fondi. Moni myös suurustaa keiton jauhoilla.

Olen aika usein keittänyt hieman rikastettua versiota, jossa makua tulee myös juureksista ja metwurstista. Muutamassa reseptissä olen nähnyt porkkanaa, palsternakkaa ja selleriä. Reseptien lihalisäkkeenä on usein pekoni, jota hieman vierastan. Ihan hyvää varmasti sekin, mutta paistettu pekoni pitää lisätä vasta keiton päälle, jotta se säilyy rapeana. Metwursti ei kärsi keittämisestä tai uudestakaan lämmittämisestä.

Tämän päivän keitossamme oli suunnilleen nämä ainekset: 1 litra kantarelleja, 2 silputtua kesäsipulia varsineen, 100 g juuriselleriä raastettuna, 100 g  voita, 2 dl kermaa, 50 g tilli-pippuri-tuorejuustoa, 50 g luomumetwurstia, ½ ruukullista persiljaa, muutama oksa timjamia, kourallinen ruohosipulinvarsia, 1 rkl lipstikkasuolaa, muutama kierros mustapippuria myllystä, 1½ litraa vettä.

Freesasin ensin pannulla voissa selleriraasteen ja persilja- ja sipulisilpun. Silppusin metwurstin kattilan pohjalle, paistoin hetken omassa rasvassaan, siirsin vihannessilput pannulta sekaan ja lisäsin pari desiä kuumaa vettä. Lisäsin tyhjälle pannulle kantarellit ilman rasvaa, haudutin pois nesteen ja annoin paistua rapeiksi. Siirsin myös kantarellit kattilaan, huuhtelin pannun kuumalla vedellä, jotta sain kaikki aromit talteen, ja kaadoin veden kattilaan. Lisäsin kattilaan timjamin, suolan ja pippurin, annoin hautua n. 20 minuuttia. Maistelin, lisäsin kerman ja tuorejuuston. Juuri ennen pöytään vientiä silppusin päälle ruohosipulia.

Keitosta tuli jälleen kerran todella hyvää, vaikka maku olikin varsin lempeä. Sen lisukkeeksi tarjosin naurisrieskaa ja juustoja ja tomaatti-leipäjuustosalaattia. Vähän harmittaa, että unohdin lisätä keittoon tuoreita herneitä, joita minulla olisi ollut jääkaapissa eiliseltä. Keitothan ovat siitä hyviä ruokia, että niihin voi usein upottaa kaikenlaisia vihannesten jämiä jalostamaan makua. Kokeilut jatkuvat.

Ei kommentteja: