sunnuntaina, lokakuuta 29, 2006

Syksyn viimeiset rouskut?


Syksyn viimeiset rouskut?
Originally uploaded by InaRuo.
Jo viikkoja sitten kalenteriin varattu syysloma kääntyi hieman erilaiseksi kuin olimme ajatelleet. Sehän on ihan normaalia, että tähän aikaan vuodesta sataa lunta, mutta syysmyrskyä emme kuitenkaan olleet suunnitelleet niille päiville, jotka piti viettää maalla. Onneksi sentään kävimme Tallinnassa pari päivää ennen myrskyä - muuten olisimme mekin siellä Nordlandian jonossa.

Luvatusta tuulesta ja tuiskusta huolimatta lähdimme perjantaiaamuna maalle. Alla oli kesärenkaat, sillä rukoiluista huolimatta emme onnistuneet saamaan ketään vaihtamaan niitä aiemmin. Mutta eihän perjantaina edes näyttänyt kovin pahalta...
No, onneksi käytimme päivän hyödyksi ja kävimme keräämässä oranssi- ja mustarouskut talteen. Illalla tuuli alkoi puhuroida oikein kunnolla ja tuoda mukanaan myös lunta. Yöllä heräilimme kuuntelemaan, vieläkö katto on paikoillaan ja sähköt päällä. Isommilta vaurioilta onneksi vältyttiin.

Lauantaina olikin sitten niin tiivis lumikerros metsässä, ettei sieltä enää mitään löytynyt. Yritimme kyllä. Tänä aamuna oli pakko antaa periksi ja alkaa valmistautua kotimatkaa varten. Lomaa olisi riittänyt vielä huomiseksi, mutta nyt odottelimme sopivia iltapäivän tunteja, jolloin tiet olivat taas suunnilleen ajettavassa kunnossa. Aamun kävelylenkillä totesimme, että itse asiassa soratie on vähemmän jäinen kuin vähän ajettu asfaltti. Niinpä kiersimme kotiin pikkuteitä pitkin ja uskaltauduimme asfaltille vasta kohdassa, jossa vilkas liikenne oli sulattanut tien. No, saimme mukaan maalta sentään joitain litroja sieniä ja muutaman purkillisen omenasosetta. Ne omenatkin ehdin kerätä viime hetkellä ennen tuiskua.

sunnuntaina, lokakuuta 22, 2006

Tapionherkkusieniä


Tapionherkkusieniä
Originally uploaded by InaRuo.
Viikonvaihde on ollut aika luontopitoinen, vaikka sää ei olekaan ollut parhaasta päästä. Eilen ulkoilu jäi jopa kokonaan väliin maahan sataneen lumen takia. En minä kävelijänä lunta pelkää, mutta maalle lähtö kesärenkailla ei innostanut. Ja epäilin, että Lahden Urheilukeskuksen tietämissä oli vielä liikaa aitoja ja muuta rompetta EU-kokouksen jäljiltä. Ehkä olin väärässäkin.

Mutta luontoelämyksen koin jo perjantaina, kun monen muun kaupunkilaisen ohella bongasin ison pöllön istumassa puussa aivan keskellä kaupunkia, Mariankadun ja Hämeenkadun kulmassa. Vielä illansuussakin se vahti tienoota välillä käännellen päätä, kun kävin tanssissa ja tarkistin matkalla tilanteen.

Tänään pääsin sienimetsään kahden biologin ja kahden koiran seurassa, joten luonnonilmiöiden bongausmahdollisuudet olivat jo ennalta katsoenkin hyvät. Himoittuja suppilovahveroita emme tälläkään joukkueella löytäneet kuin muutaman, mutta sen sijaan paljon muuta mielenkiintoista. Yksi parhaista oli muutaman tapionherkkusienen esiintymä maatuvan hakekasan viereltä. Iloinen yllätys olivat myös muutama komea mustarousku, jotka isosta koostaan huolimatta olivat aivan kunnossa. Lisäksi noukimme joitain valmuskoita, haperoita, kuukusia ja muita rouskuja. Ja bongasimme monia sellaisia paikkoja, joissa meidän mielestämme olisi pitänyt kasvaa suppiksia / herkkusieniä / rouskuja.

Keskellä metsää törmäsimme lehtipuuesiintymään, joka sitten osoittautuikin pähkinäpensaiksi. Olin noista pensaista kyllä kuullut, mutta en niitä itse aiemmin havainnut. Ja vieressä oli muutama näsiä, harvinaisia kasveja nekin.

Koirat eivät tällä kertaa löytäneet mäyränkoloja tai muuta haukuttavaa, mutta laitumella oleva hevonen oli niiden mielestä tosi kiinnostava. Siinä vaiheessa, kun hirviporukoiden laukaukset alkoivat paukkua jossain lähimaastoissa, katsoimme kaikki asialliseksi poistua paikalta.

lauantaina, lokakuuta 14, 2006

Viini, silli vai paltero?


Viini, silli vai paltero?
Originally uploaded by InaRuo.
Sienten kannalta on todella kummallinen syksy, yksi merkki siitä on myöhäinen haperosato. Eilen löysin esiintymän kiinteitä ja varsin isoksi kasvaneita viininpunaisia haperoita, jotka hajun ja maun perusteella olivat todennäköisesti sillihaperoita. Viini- ja palterohaperotkin ovat mahdollisia. Täytyy myöntää, etten oikein jaksa aina käydä näiden tummanpunaisten haperoiden tarkkoja tuntomerkkejä läpi, kun ne kuitenkin kaikki ovat hyviä ruokasieniä. Useimpina kesinä en viitsi niitä juuri edes kerätä, sillä loppukesällä kasvaessaan ne usein ovat hyönteisten syömiä. Mutta nyt isotkin yksilöt ovat kiinteitä ja toukattomia niin kauan kuin sade ei ole niitä liikaa liottanut. Kastikkeesta tuli hauskan vaaleanpunaista ja mietoudessaan hyvinkin maukasta.

sunnuntaina, lokakuuta 08, 2006

Urbaani metsäreissu


Urbaani metsäreissu
Originally uploaded by InaRuo.
Eilinen sieniretki lähti jälleen kerran liikkeelle Lahden keskustasta. Ensimmäiset vahakkaat löytyivät Urheilukeskuksen länsirinteestä, josta polku lähtee kohti Tapanilaa ja Hollolan maastoja.
Koimme koiran kanssa pienen järkytyksen, kun yritimme laskeutua lempisuppaamme. Tulevia talven maailmancupin hiihtokisoja varten polkuja eli latupohjia on korjattu niin massiivisesti, ettei niiltä paikoitellen pääse ollenkaan metsän puolelle. Väyliin on ilmestynyt jyrkät savipenkat, jotka etenkin sateella ja sen jälkeen ovat myös liukkaat. No, aina pääsee onneksi kiertämään jollekin risteävälle polulle ja sen kautta metsäänkin.
Eniten keräsin kangasrouskuja, joita en ole tänä syksynä vielä muualla kunnolla nähnytkään. Vähän mauttomiahan ne ovat, mutta kyllä niistäkin sienisalaatin saa. Siellä täällä oli myös lampaankääpiä, limanuljaskoita, rusko-orakkaita ja eri vahakaslajeja.
Erityisen hyvää parin tunnin kiipeily rinteillä teki reisille, jota oli kidutettu parilla kovalla tanssitunnilla viime viikolla. Eilen olikin todella reipas ja rento olo, melkein kuin hieronnan jälkeen.
Tänä aamuna on ollut paljon tahmeampaa, vaikkei eilisiltaan mitään kemiallisia myrkkyjä kuulunutkaan. Lehtien lukemisen jälkeen vasta pohdiskelen, jaksanko lähteä liikkeelle. Eiköhän se ole melkein pakko, kun sadekin on lupaavasti tauonnut.

sunnuntaina, lokakuuta 01, 2006

Suppilovahverot supassa


Suppilovahverot supassa
Originally uploaded by InaRuo.
Sain tänään sieneen harvinaista seuraa, kun mieskin ilmoittautui. Yleensä hänen ulkoilunsa ovat huomattavasti urheilullisempia, mutta nyt kipeä polvi esti kovimmat revittelyt pyörän selässä tai lenkkarit jalassa. Suunnistimme Tiirismaan maastoihin neljästään, miehen ja minun ohella mukaan tulivat mopsi ja mäyräkoira.
Sammaleinen havumetsä oli jälleen kerran mukava kulkea, mutta sieniä oli todella vähän. Edes tänä syksynä huomattavan yleisiä pulkkosieniä ei tullut vastaan kuin muutama, rouskuja vain viisi pienenpientä pikkurouskua. Siellä täällä pilkotti jotain oranssia, toista syksyn hittisientä eli valevahveroa.
Oikeita suppilovahveroita löysimme supasta, jossa kävin tiedustelumatkalla jo puolitoista viikkoa sitten. Eivät olleet vieläkään suuria, mutta nyt kumminkin keräsimme herkut mukaan. Reilut pari litraa niistä kertyi.