sunnuntaina, elokuuta 10, 2014

Sieniruokakirjamme julkisuudessa

Suomalaisia sieniruokia italialaisella otteella -ruokakirjamme näyttää ilokseni löytävän jatkuvasti uusia lukijoita. Olen saanut jo monta viestiä ihmisiltä, jotka ovat kokeilleet kirjan reseptejä ja hyväksi havainneet. Myös sienestys- ja ruokakulttuuriaiheisista pikku tarinoistamme olen saanut ilahduttavasti kiitoksia.

Julkisuudessa teos on ollut esillä muutaman kerran. Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti kirjasta ensin netissä 1.7. ja paperilehdessä hieman laajemmin 24.7. Ilta-Sanomien Sienet-liitteessä kirja oli nostettu esille kolmen muun tuoreen sieniaiheisen kirjan kanssa. Yle Lahti ajoi ulos haastatteluni viime perjantaina, nettijuttu on julkaistu tänään. Ja Radio Voimankin studiossa olen piipahtanut.

Toivon ja uskon, että myös toinen kirjoittaja Lia Gasbarra pääsee syksyn aikana kertomaan kirjasta. Pariin tapahtumaan meitä on jo pyydettykin, mutta niistä kerron lisää, kun ajankohdat ja otsikot varmistuvat. Pääasia ei tietenkään ole patsastella julkisuudessa, mutta toki ylpeydellä esittelen teosta, jota rakkaudella teimme kaksi vuotta.

Hartain toiveeni on tällä hetkellä saada sateita, jotka nostaisivat tatit esiin pitkän lämpimän jakson jälkeen. Pariin viikkoon en ole juuri edes viitsinyt käydä metsässä, sillä jo heinäkuun puolivälissä siihen asti runsaat kantarellisadot, haperot ja aikaisessa olleet rouskut alkoivat kuivua pystyyn. Metsäkeikka Ylen toimittajan kanssa vahvisti, ettei ainakaan Salpausselän lähisupissa juuri sieniä näkynyt.

Tässä blogissa on viime viikkoina ollut hiljaista, en ole juuri päivittänyt tänne sen paremmin pyöräily- kuin sieniretkiänikään. Kesän aikana olen elänyt keskellä sen verran isoja muutoksia, että päätin paketoida Pro Mustarouskun tämän sienisyksyn jälkeen.

Vielä kuitenkin aion seurata sieniruokakirjamme tarinaa ja päivittää sen kuulumiset tänne. Seuraavan blogin ideakin muhii jo. Kerron aikanaan, mistä maisemasta ja näkökulmasta jatkossa bloggaan.