sunnuntaina, marraskuuta 27, 2005

Elämyksiä ja kuvia pohjoisesta

Jo muutama viikko sitten sain ystäväni, valokuvaaja Antti Sarajan, kirjan Kämppä pohjoisessa. Sen kuvat ovat jo aiemmin houkuttaneet selaamaan, mutta vasta tänä viikonloppuna ehdin kunnolla lukea myös tekstit läpi.

Kirja on kaunis ja ennen kaikkea elämyksellinen. Kuvien ja tekstien kautta Antti kertoo, millä lailla Savukosken korkeudella ja siitä ylöspäin voi vielä elää luonnon ehdoilla, jos osaa ja haluaa. Tuohon elämään kuuluvat sienestys, marjastus, metsästys, poronhoito ja kalastus. Siihen kuuluvat myös lepo kaamoksen aikaan ja öinen luonnon tarkkailu silloin, kun kesän valo sallii. Antti on elänyt vuoden kaikki vaiheet omalla kämpällään.

Toki kirja on romanttinen Lapin ja pohjoisen kuvauksessaan. Sen tarinat kuvaavat mahdollisuuksia, eivät puutetta tai asukkaita menettävien kuntien ongelmia. Teksti on sillä tavoin levollista ja hieman vanhahtavaa, että on helppo arvata kirjoittajan lukeneen poikavuosista lähtien menneiden aikojen Lapin-kävijöiden kuvauksia.

Kuvat ovat pohdittuja ja parhaimmillaan huikean kauniita ja oivaltavia. Jopa metsästys on saatu näyttämään siltä, etten heti käännä sivua. Romanttinen, mutta jälleen looginen valinta. Sitä paitsi metsästys kuuluu pohjoiseen kulttuuriin, joten sillä ei tässä kirjassa ole mitään syytä shokeerata meitä, joille eläinten tappaminen on vierasta.

Sienistä kuvaan ovat päässeet pohjoisen runsaat korvasienisadot, vaaleanpunaisina hehkuvat karvalaukut ja syksyn jo repimä punainen kärpässieni. Marjoista pääosassa on tietysti hilla, myös toinen pohjoisen marja, kaarnikka, on päässyt kuvaan.

Linnut ja kalat Antti tuntee hyvin lintuharrastajana ja kaloihin erikoistuneena, ammattimaisena eläinten täyttäjänä. Minua puhutteli eniten kuuden kuvan sarja ja tarina Telkkä pihalintuna. Linnunpojat ovat hellyttäviä, mutta tekstistä huokui myös luonnon ymmärtäminen, jossa ihmisen söpöyskäsitykset eivät paljon paina.

Ainoa asia, joka minua kauniissa kirjasssa tökkii, on sen typografia. Teksteissä on käytetty kahta erilaista fonttia, ja otsikkofontti on suorastaan kamala. Onneksi upeat kuvat ja taitto vievät huomion pääosin muualle.

Ei kommentteja: