Polkupyörällä asioille

Aamun radiouutisissa on moneen kertaan kerrottu, kuinka lasten ja vanhusten kävely ja pyöräily on vähentynyt. Minä olen siinä välissä ja aion tosissani taas aloittaa polkupyörän asiointikäytön tänään. Eilen pesin kulkuvälineen talvisäilytyksen pölyistä ja sain miehen mukaan pihalle pumppaamaan kumeja (minkä toki osaan itsekin) ja öljyämään ketjut (minkä hän osaa tehdä niin, ettei roisku pitkin lahkeita).

Ajelin myös muutaman kilometrin lenkin Lahden sataman kautta Niemeen ja sieltä takaisin taas sataman kautta. Kotipyörämekaanikon pyynnöstä pysähdyin ostamaan Kahvila Karirannasta pari leivosta. Siinä nollautui kyllä pikku pyöräajelun kalorikulutus, mutta toki polkimien pyörittämisestä on muuta hyötyä. Tarkoitus olisi kasvattaa pyöräilykuntoa tulevana kesänä ihan reippaasti, sillä syksyllä on tiedossa viikon pyöräilymatka Saksassa.

Lahti on tiivis kaupunki, että täällä lähes kaikki asiat voi ihan hyvin hoitaa pyörällä tai kävellen. Tänään on tiedossa kokouskeikka Niemessä, lukupiiri sairaalanmäellä Kansanopistossa ja italian tunti Svinhufvudinkadulla. Aika lähellä kaikki, mutta etenkin kahden jälkimmäisen väliseen reilun kilometrin logistiikkaan tarvitsen pyörää ehdottomasti, sillä tapahtumat ovat osittain päällekkäin.

Ihan täydellistä pyöräily ei vielä ole, sillä kaduilla on jäljellä sekä tappajasepeliä että etenkin joka koloon tunkeutuvaa pölyä. Hengityssuoja olisi ihan varteenotettava varuste. Täytyy ainakin varustautua huivilla, kun kohta lähden liikkeelle.

Päivän kuvalla ei ole mitään tekemistä pyöräilyn kanssa, vaan siinä näkyvät raparperiviljelykseni maalla Hollolassa. Lauantaipäivän kulutin maalla siivoillen kuivakaapista kaikki jauhot ja muut raaka-aineet päivämäärillä 1998-2009. Sen tuoreempia ei ollutkaan, sillä olemme viime aikoina tosi harvoin olleet maalla niin pitkään, että olisimme oikein laittaneet ruokaa. Muutaman avaamattoman sokeripussin ja suolat jätin, niille tuskin on tapahtunut mitään.