Minä teen töitä kotona, joten varsinaisia työ- matkoja ei tarvitse taittaa millään muulla välineellä kuin paljain jaloin tai sukkasillaan makuuhuoneesta ja keittiöstä työhuoneeseen. Kuljen kuitenkin palavereissa ja haastattelemassa ihmisiä kotitoimistoni ulkopuolella jopa useita kertoja päivässä.Etenkin tänä kesänä minulla on ollut paljon hyviä lähikeikkoja kaupunkialueella. Pyöräilyn kannalta parhaita ovat 5-15 kilometrin päässä sijaitsevat kohteet, joihin pääsen alle tunnin ajamisella paikalle. Eilen käväisin Ahtialassa reilun 8 kilometrin päässä kotoa, tänään Mukkulan ja Västeråsin rajalla vajaan 3 kilometrin päässä.
Pääsin lähtemään Mukkulan suuntaan sen verran ajoissa, että ehdin tehdä pienen koukkauksen Västeråsiin Ruotsinkadulle. Kyseessä on siis alue, jonka Lahti kaavoitti 1940 talvisodan pommitusten jälkeen Ruotsista saaduille pikkuruisille lahjataloille. Onnekseen pikku kaupunginosa saa elää rauhassa ilman läpiajokatua.Olen käynyt alueella juttukeikalla joskus hyvin kauan sitten, todennäköisesti 1980-luvun alussa. Sen jälkeen en ole monta kertaa alueella poikennut, niin lähellä keskustaa kuin se onkin. Edes kävelylenkkejä en sinne ole ulottanut, vaikka matkan puolesta se olisi ollut mahdollista. Niin urautunut ihminen on omiin nurkkiinsa ja reitteihinsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti