Vähän muutakin kuin kantarelleja

Toiveikkaasti olin lähdössä aamupäivällä sieneen, mutta auton akku olikin tyhjä. Se vähän pidempi reissu jäi nyt sitten tekemättä, mutta onneksi myös pyörällä ja kävellen pääsee metsään. Iltapäivällä ajoin asiointipyörälläni Lahden Urheilukeskukseen ja lähdin tsekkaamaan Tapanilaan menevien lenkkipolkujen reunoja.

Ensimmäinen supan rinne oli tyhjä, mutta pohjalla häämötti jotain keltaista. Kantarellien seassa oli myös yksi kaunis limanuljaska, jonka tietenkin keräsin talteen. Supasta noustuani huomasin lisää kantarelleja suunnilleen siinä kohtaa polun varressa, josta olin jo kävellyt yli. Ja sen paikan jälkeen vielä muutamasta muustakin kohdasta. Keräsin talteen myös pari haperoa.

Supanpohjia lukuun ottamatta metsässä on tosi kuivaa, joten vajaan litran saalis oli ihan ok. Mustikoita söin suuhuni. Keräämään en ehtinyt ennen ukkoskuuroa, joka tosin valitettavasti loppui varsin pian. Ilman sateita sienisadot tuskin paranevat lähiaikoina. Mutta onhan tässä vielä aikaa. Ja ainahan metsässä on muutakin nähtävää.