Olen aika usein keittänyt hieman rikastettua versiota, jossa makua tulee myös juureksista ja metwurstista. Muutamassa reseptissä olen nähnyt porkkanaa, palsternakkaa ja selleriä. Reseptien lihalisäkkeenä on usein pekoni, jota hieman vierastan. Ihan hyvää varmasti sekin, mutta paistettu pekoni pitää lisätä vasta keiton päälle, jotta se säilyy rapeana. Metwursti ei kärsi keittämisestä tai uudestakaan lämmittämisestä.
Freesasin ensin pannulla voissa selleriraasteen ja persilja- ja sipulisilpun. Silppusin metwurstin kattilan pohjalle, paistoin hetken omassa rasvassaan, siirsin vihannessilput pannulta sekaan ja lisäsin pari desiä kuumaa vettä. Lisäsin tyhjälle pannulle kantarellit ilman rasvaa, haudutin pois nesteen ja annoin paistua rapeiksi. Siirsin myös kantarellit kattilaan, huuhtelin pannun kuumalla vedellä, jotta sain kaikki aromit talteen, ja kaadoin veden kattilaan. Lisäsin kattilaan timjamin, suolan ja pippurin, annoin hautua n. 20 minuuttia. Maistelin, lisäsin kerman ja tuorejuuston. Juuri ennen pöytään vientiä silppusin päälle ruohosipulia.
Keitosta tuli jälleen kerran todella hyvää, vaikka maku olikin varsin lempeä. Sen lisukkeeksi tarjosin naurisrieskaa ja juustoja ja tomaatti-leipäjuustosalaattia. Vähän harmittaa, että unohdin lisätä keittoon tuoreita herneitä, joita minulla olisi ollut jääkaapissa eiliseltä. Keitothan ovat siitä hyviä ruokia, että niihin voi usein upottaa kaikenlaisia vihannesten jämiä jalostamaan makua. Kokeilut jatkuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti