Vasemmalla Yiannis, oikella minä |
Olen ollut Kreetalla vain kerran enkä ole mikään saaren tai edes manner-Kreikan ruoan tuntija. Toki mauista monet ovat tulleet vuosien mittaan vastaan. Kurssille mennessäni minulla ei ollut mitään erityistä ennakko-odotusta tai toivetta, sillä tiesin kyllä ruoan olevan sekä erittäin terveellistä että hyvää.
Ilokseni homma aloitettiin (leipätaikinan alustamisen jälkeen) viininlehtikääryleistä, mihin hommaan ilmoittauduin heti. Rakastan kaalikääryleitä ja olen myös muutaman kerran katsellut viininlehtikääryleiden ohjetta. Nyt sain tehdä ne työparini ja Yiannisin kanssa alusta loppuun asti!
Ensin keitettiin risotto, jonka perusraaka-aineet olivat oliiviöljy, runsas määrä sipulisilppua ja puuroriisi. Risotto valmistui samaan tapaan kuin italialaisessa ruoassa: kuullotetaan sipulit ja riisit öljyssä, annetaan riisien muuttua läpikuultaviksi, lisätään runsaasti kuminaa ja aletaan lisätä vettä desi kerrallaan. Kun risotto on kypsää, nostetaan pannu hellalta ja lisätään muut mausteet: suolaa, silputtua persiljaa ja tilliä (ja minttua, jos sitä on) ja lopuksi sitruunamehua. Täyte oli jo juuri sen makuista kuin olen parhaissa viininlehtikääryleissä aiemmin saanut.
Seuraavaksi otetaan purkkiin säilötyt, suolatut viininlehdet, joita keitetään kymmenen minuuttia ja valutetaan. Ja lopuksi laitetaan lehden sisäpuolelle (ruotipuoli eli lehden alapuoli) lusikallinen risottoa ja kääritään tiukalle rullalle. Kattilaan sitten pohjalle oliiviöljyä ja vetää, kääryleet tiiviiseen riviin ja kääryleet painon alle hellalle kiehumaan.
Valmistimme kurssilla pääkokin ja kuuden kurssilaisen voimin 14 ruokalajia, joten vähän kiirettä piti. En ehtinyt seurata kääryleiden ohella kuin erilaisten leipien leipomista ja täyttää vihreät paprikat samalla täytteellä kuin viinlehdet, joten osa ruoista pitää opiskella kotona resepteistä. Suosikkejani viininlehtikääryleiden ohella olivat perinteiset munakoisosalaatti (pikemminkin tahna), tsatsiki ja sen muunnos punajuurisalaatti sekä tuoreet juustoilla ja vihanneksilla täytetyt leivät.
Nyt vain odottelen, että me kurssilaiset saamme vielä reseptit sähköpostiimme. Kovin tarkkoja ne eivät välttämättä ole, sillä kokilla oli hyvin vahva kouratuntuma ruokaan. Hyvää oliiviöljyä Yiannis hölväsi ruokaan runsaasti, samoin suolaa. Jälkimmäistä vähän vierastin tekovaiheessa, mutta ruoka kyllä maistui hyvältä. Ja valkosipulia oli myös riittävästi, mikä aukaisi hyvin tukkoisen nenän. Jälkimaku illalla ja yöllä ei ehkä ollut niin miellyttävä, mutta kyllä sen muutaman kerran vuodessa kestää.
Etelä-Suomen Sanomat oli käynyt päivän kakkoskurssilla iltapäivällä.
2 kommenttia:
Kiitoksia viininlehtikääryleistä! Reseptin selkeys ja yksinkertaisuus houkuttelee kokeilemaan.Kerran olen niitä aiemmin väsännyt, mutta ilmeisesti käytin aivan liian vähän oliiviöljyä.Kääryleet maistuivat ja lennättivät minut meren äärelle aurinkoon ja lämpöön.
Eeva
Oliiviöljy on todellakin varmaan tärkeä nostamaan esiin mausteiden maut ja siinä, että täyte on niin pehmeä. Aion kokeilla öljyn lisäämistä myös kotoisempiin kaalikääryleisiin, joita täytän mielelläni sienillä,sipulilla ja riisillä/ohralla/spelttihelmillä. Joissain ohjeissa olen nähnyt käytettävän myös pähkinä- tai muita hyviä öljyjä.
Lähetä kommentti