Kun ehdin vähän pidem- mälle, vastaan tuli myös jokunen tatti, joista yksi herkku- tatti oli kunnossa ja kaksi valitettavasti pilalla. Keräsin mukaani myös kauniin ja lähes syömättömän punikkitatin, jonka kuivatan mausteeksi.
Iloisin yllätys olivat vaaleat orakkaat, joita kasvoi pari ihan kunnollista ryvästä. Niiden ympäriltä keräsin reippaan saaliin myös ahomansikoita ja mustikoita.
Marjapensaissa ei ole vielä oikein mitään kypsää, mutta mustikoita metsässä riittää. Hyttysiä on myös paljon, mikä vähän lannistaa kerääjän intoa. Ilokseni kuitenkin huomasin, että syöty kaula rauhoittui hyvin kortisonivoiteella. Ehkä menen uudestaankin jopa mustikkametsään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti