Pakkaskeleillä luonto on komea, mutta eihän löysä nykyihminen - eivätkä perheemme koiratkaan - ulkona kauan viihdy. Aurinkoa tulee ihailtua lähinnä likaisten ikkunoiden läpi ja pikaisilla koiranpissatusreissuilla.
Viime kesän auringosta olemme nauttineet oikein urakalla säilykkeitä syömällä. Tämän päivän blinien höysteenä maistuivat mainiosti etikkaiset haaparouskut ja vahvasti sipulinen mustarouskusalaatti. Maustekurkut olivat päässeet loppumaan, mutta pakastimessa on vielä runsaasti marjoja, omenasosetta, sieniä ja papuja. Mustaherukkahillotkin taitavat riittää pitkälle kevääseen.
Jos säilöntä kesällä ja syksyllä joskus tuntuukin hullun hommalta, talven jähmeinä viikonloppuina sitä taas kiittelee pankkiin pantua aurinkoa. Rahallista säästöä en osaa laskea, mutta maut ovat kuitenkin ihan toisenlaisia kuin ostohilloissa tai -säilykkeissä. Ja mistäpä sitä edes ostaisi purkillisen vaaleita orakkaita, limanuljaskoja tai leppärouskuja keskellä talvea? Juuri nuo etiketit osuivat äsken silmiin, kun kaivoin pakastimen uumenista marjoja jälkiruokaa varten.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti