Nämä ovat niitä aikoja, jolloin perinteisesti aletaan nuukailla. Osa väestä juoksee alennusmyynneissä, osa kätkee viimeiset kinkut hernesoppaan. Meillä ei ole ongelmia isojen lihamäärien tai poisheitettävien leivonnaisten kanssa, joten päätin kohdistaa katseen pakastimeen, joka koko ajan raksuttaa lukemia jo ennastaan liian isoon sähkölaskuun.
Uutta vuotta juhliva aikuinen tytär ymmärsi jo poistaa pakastelokerosta viimeiset pavut, jotka hän tarjoili osana kanawokkia. Tänään otin sulamaan lehtitaikinan, puoli litraa kehnäsieniä, neljänneslitran tillisilppua ja puolikkaan juustoraastepussin. Lisäksi otin käyttöön jääkaapista kermapurkin puolikkaan, pari desiä wokin oheen keitettyä riisiä ja smetanan, jonka päivämäärä oli menossa umpeen.
Sienipiirakka syntyi seuraavalla reseptillä: hienonnetaan iso sipuli ja kuullotetaan öljyssä kehnäsienten (tai joidenkin muiden pakastimesta löytyvien sieniherkkujen) kanssa. Lisätään pari lusikallista vehmäjauhoja, pari raastettua porkkanaa, tilli, hieman soijakastiketta, vettä ja mustapippuria. Haudutetaan sakeaksi kastikkeeksi, johon lisätään kerma ja/tai smetana (ja tilkka valko- tai kuohuviiniä, jos sitä jostain kumman syystä on jäänyt pullon pohjalle). Jos pakastimesta tai vihanneslokerosta löytyy kirveliä tai persiljaa, nekin kannattaa ehdottomasti silputa mukaan. Kaulitaan lehti- tai voitaikina levyksi, jonka puolikkaalle jäähtynyt mössö lapioidaan. Nostetaan puolet taikinasta kanneksi, suljetaan reunat haarukalla. Paistetaan 200 asteessa reilut puoli tuntia, kunnes pinta on ruskea. Pinnan voi tietenkin myös ennalta voidella munalla, jos haluaa siitä kiiltävän.
Makua ei ole vielä testattu, mutta tuoksu on sen verran herkullinen, että jopa koirat istuvat uunin vierellä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Unohdin mainita juustoraasteen, joka tietenkin haudutetaan osaksi kastiketta ennen piirakan paistoa. Mutta koko reseptihän on silkkaa inspiraatiota, jota voi ja pitää muokata sen mukaan, mitä haluaa poistaa pakastimesta, kuiva- tai jääkaapista.
Lähetä kommentti