Vaikka on design-viikko ja kaikkea, niin en silti ole ryhtynyt suunnittelemaan kangasmalleja. Omenarenkaiden leikkaaminen ja kuivumaan asettelu on enemmänkin käsityötä, tosin nautin myös esteettisistä elämyksistä, joita täydet sieni-, marja- ja omenakorit, puuhellan päällä ritilällä kuivuvat suppilovahverot ja omenat tai rivi eri värisiä hillopurkkeja tarjoavat. Taitaa olla vähän sellaista hamsterin estetiikkaa...
Mikä järki on sitten kuivata omenoita, joita saa kaupasta ympäri vuoden? (Ei tietenkään suomalaisia omenoita, joita tällaisena ylituotantovuonnakin saa turhaan etsiä normaaleista ruokamerketeista. Torillakin niitä myydään käsittämättömän kalliilla hinnalla ja kaiken lisäksi vain muutaman viikon.)
No, se järki, että tuloksena syntyy makeankirpeää naposteltavaa, jossa ei ole mitään lisäaineita. Kun joskus talvipimeillä avaa omenarengaspussin, voi hetken nuuhkia syksyn tuoksua juuri meidän puutarhastamme.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti