Kuluneen viikon sateet tekivät hyvää sekä puutarhan kasveille että metsän sienille, mutta kylmät yöt eivät. Onneksi pieni puutarhaplänttini on suojassa aurinkoisella seinustalla, jonne halla ei heti ulotu. Tänä aamuna mintut vielä näyttivät terhakkailta, samoin aika vähiin käyneet kirvelit, sitruunamelissat, ruohosipulit ja persiljat. Sadonkorjuuseen ei kuitenkaan ollut aikaa, kun sieniretken lisäksi piti tehdä pientä siivousta maalla.
Metsässä edellisviikon kuivuus ja tuuli sekä viime viikon kylmät yöt olivat tehneet enemmän vahinkoa. Ainakin 90 prosenttia periaatteessa syötävistä sienistä oli mustunut. Pilalla olivat melkein kaikki mustarouskut, sen sijaan kauniita uusia karvarouskuja oli noussut jonkin verran. Ja onneksi suppilovahvero kestää kylmää, sillä yhdeltä varmalta paikalta löysin isoja yksilöitä, jotka olivat saaneet kasvaa rauhassa varmasti kauemmin kuin kuluneen viikon. Aiemmin en ole tänä syksynä paikalle ehtinyt, sen verran vaikeasti saavutettavissa se on hakkuuaukkojen puristuksessa.
Karvalaukkujen ohella ilahduttivat rusko-orakkaat, jotka laikuttivat metsää iloisesti oranssiksi. Kuva vaan ei onnistunut, linssin eteen osui myös osa kohmeista kouraa...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti