Olen niitä ihmisiä, jotka eivät tajua voikukkaraudan tai raivoisien kitkemistalkoiden suuruutta. Keltainen alkukesän airut voi ehkä olla yleisyytensä takia rikkaruoho, mutta onko se tosiaan hirveän haitallinen. Meneekö nurmikko piloille, jos siinä kasvaa voikukkia? Katsokaa vaikka kuvaa! Siinä on on hyvä kasvusto toistakin keltaista inhokkia, niittyleinikkiä. No, kyllä meilläkin nurmikkoa leikataan, mutta tänä keväänä ruohonleikkuri ei ole suostunut lähtemään käyntiin. Lankomies etsii vikaa.
Tytär, koirat ja minä kävimme maalla hakemassa voimia, toisen tyttären ylioppilasjuhliin tarvittavia maljakoita sekä luonnon ja pihan antimia, nokkosia ja raparpereja. Koirille vapaat ulkoilut ovat silkkaa juhlaa, jonka jälkeen niitä on tosi vaikea saada autoon ja takaisin kaupunkiin - liekalenkeille ja sohvalle makoilemaan. Toisaalta neitimme alkavat olla sen verran iäkkäitä (mopsi ja mäyräkoira täyttävät vuosia peräkkäisinä päivinä elokuun lopussa, seuraavaksi 11 ja 10), että lepopäivät kaupungissa tulevat myös tarpeeseen. Etenkin mäykyn lihakset ovat tiukkojen juoksupäivien jälkeen niin kipeät, että sille pitää illalla antaa särkylääkettä. Siihen on oikein eläinlääkärin määräys vuoden takaisen selkäleikkauksen jälkeen, jotta lihakset eivät jumittuisi niin pahasti, että kävelyasento kärsii.
Tunnistan oireiston selkävaivaisena ja joskus liikaa touhuavana ihmisenäkin... Tiukka ilmeeni taitaa enteillä sitä, että sain tänään selän todella kipeäksi kyykittyäni nokkosia keräämässä. Tai itse asiassa en edes tiedä, mikä kivun tällä kertaa herätti. Vielä eilen jaksoin sekä pyöräillä että käydä ihan kunnollisella kävelylenkillä. Taitaa olla särkylääkkeen otto minullakin edessä ennen nukkumaan menoa.
tiistaina, toukokuuta 27, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti