Viikonvaihde kului juhliessa, enemmän kuitenkin toukokuun syntymäpäiviä kuin äitienpäivää. Sunnuntaiaamuna minä vielä satuin olemaan ensimmäisenä perheestä hereillä, joten mitään lauluja tai aamukahveja oli turha odottaa. Rauhallinen lehdenluku keittiössä itse keitetyn kahvin kera maistui sekin ihan hyvältä.Sunnuntaina kukistin metsään yhden autosiirtymän ohessa, mutta ei löytynyt korvasieniä mäntymetsän hakkuujäljistä. Seuraava etsintämahdollisuus mahtuu ohjelmaan joskus ensi viikonvaihteessa.
Eilen kävin pienen porukan kanssa katsomassa, miltä Mukkulan kartanon alue näyttää näin keväällä. Olen mukana järjestämässä Lahden 14:ttä Runomaratonia juhannuksen jälkeiseen viikonloppuun. Perinteisesti lauantaipäivä kuluu siis Mukkulan nurmikolla, jossa on luvassa taas monenlaista esiintyjää ja tekstiä, vähän laulua ja soittoakin. Eilen Mukkulassa tuuli kylmästi, mutta pensaat ja puut olivat komeasti kukassa. Sen verran testasin polkupyöräilyä, että tällä kertaa rengas kesti - kiitos mieheni ja pyöräkorjaamon avun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti