Viikonvaihde on ollut aika luontopitoinen, vaikka sää ei olekaan ollut parhaasta päästä. Eilen ulkoilu jäi jopa kokonaan väliin maahan sataneen lumen takia. En minä kävelijänä lunta pelkää, mutta maalle lähtö kesärenkailla ei innostanut. Ja epäilin, että Lahden Urheilukeskuksen tietämissä oli vielä liikaa aitoja ja muuta rompetta EU-kokouksen jäljiltä. Ehkä olin väärässäkin.
Mutta luontoelämyksen koin jo perjantaina, kun monen muun kaupunkilaisen ohella bongasin ison pöllön istumassa puussa aivan keskellä kaupunkia, Mariankadun ja Hämeenkadun kulmassa. Vielä illansuussakin se vahti tienoota välillä käännellen päätä, kun kävin tanssissa ja tarkistin matkalla tilanteen.
Tänään pääsin sienimetsään kahden biologin ja kahden koiran seurassa, joten luonnonilmiöiden bongausmahdollisuudet olivat jo ennalta katsoenkin hyvät. Himoittuja suppilovahveroita emme tälläkään joukkueella löytäneet kuin muutaman, mutta sen sijaan paljon muuta mielenkiintoista. Yksi parhaista oli muutaman tapionherkkusienen esiintymä maatuvan hakekasan viereltä. Iloinen yllätys olivat myös muutama komea mustarousku, jotka isosta koostaan huolimatta olivat aivan kunnossa. Lisäksi noukimme joitain valmuskoita, haperoita, kuukusia ja muita rouskuja. Ja bongasimme monia sellaisia paikkoja, joissa meidän mielestämme olisi pitänyt kasvaa suppiksia / herkkusieniä / rouskuja.
Keskellä metsää törmäsimme lehtipuuesiintymään, joka sitten osoittautuikin pähkinäpensaiksi. Olin noista pensaista kyllä kuullut, mutta en niitä itse aiemmin havainnut. Ja vieressä oli muutama näsiä, harvinaisia kasveja nekin.
Koirat eivät tällä kertaa löytäneet mäyränkoloja tai muuta haukuttavaa, mutta laitumella oleva hevonen oli niiden mielestä tosi kiinnostava. Siinä vaiheessa, kun hirviporukoiden laukaukset alkoivat paukkua jossain lähimaastoissa, katsoimme kaikki asialliseksi poistua paikalta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti