En ole vuosikausiin askarrellut mitään, mutta jostain kumman syystä tänään iski into tarttua romahtamispisteessä olevaan joulukranssinpohjaan, syksyllä innostuksen puuskassa keräämiini lehtikuusenkäpyihin ja spraymaalipurkkeihin, jotka löysin kesän siivouksen yhteydessä. (Mies harrasti parikymmentä vuotta sitten ihan luvallista taiteentekoa suihkuttelemalla kuvia aaltopahville, ja osassa niistä purkeista oli yllättäen vielä väriä ja ponnekaasua sisällä.)
Mutta siis tämä "joulukranssi": sen pohjana on vähintään kymmenen vuotta vanha raato, josta ystävän joskus liimaamat pullonkorkit, simpukat ja muut koristeet olivat vähitellen karisseet moninaisissa sääoloissa. Maalla kun ei siivota turhan usein...
Muotopuolihan se on, ja siksi niin hellyttävä. Täydellisen roskan (lue: kierrätysmateriaalin) jalostaminen on kuitenkin rentouttavaa, sillä epäonnistuminen ei pahemmin harmita. Erityisen inspiroivaa oli kokeilla käpyihin useita värejä (vihreä, violetti, punainen, kulta ja valkoinen), jotka silmissäni vetävät vertoja vähintään halpahallien myymille jouluvalosarjoille. Tervetuloa joulunaika!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti