En löytänyt aamun metsäretkellä korvasieniä, mutta sainpa hienon luontohavainnon. Mäyrä käveli vastaan Tiirismaan luontopolulla ihan kirkkaassa päivänvalossa.
Herra tai rouva Mäyrä lönkötteli polkua pitkin alle kymmenen metrin päähän, kunnes joko haistoi tai kuuli minut seisomassa risteävällä väylällä - sitten nosti katseensa ja teki päätöksen kääntyä ensin takaisin ja kohta puikahtaa polulta sivuun. Ei se hirveästi pelästynyt, koska vauhti pysyi varsin verkkaisena.
Sienten sijasta keräsin kieloja maljakkoon ja nuoria horsmanvarsia parsan tapaan keitettäväksi. Oikein virkistävä lenkki juuri ennen äsken Lahden päällä käväissyttä ukkosta.
2 kommenttia:
Upea luontohavainto! Olen itse aina toivonut kohtaavani mäyrän metsässä.
Olen pari kertaa aiemmin nähnyt mäyrän pimeässä auton valojen edessä. Lisäksi biologisukulainen on monta kertaa näyttänyt lähimetsissä mäyränpesiä. Mutta näin lähelle en ole aiemmin päässyt. Ilahduin todella! Kivoja luontohavaintoja sinullakin Timjamipäiväkirjassa, Jäniksenkäpälä.
Lähetä kommentti