Upeat pääsiäissäät kannustavat ulkoiluun! Pääsimme puolison kanssa pitkästä aikaa kahdestaan pyörälenkille, joka suuntautui länteen ja etelään eli Lahden Kärpäsenmäen kautta Hollolan Salpakankaalle, Soramäkeen ja Kukonkoivuun ja sieltä etelään Korpikylään ja Herralaan. Herralasta jatkoimme Nostavantietä pitkin Ala-Okeroisiin ja sieltä Hennalan kautta Lahden keskustaan. Kilometrejä tuli reilut 40.
Sain alle ensi kertaa tänä keväänä maantiepyörän, johon piti tietysti ensin pumpata ilmaa
renkaisiin. Muuten ajoneuvo olikin kunnossa, sillä puoliso oli vääntänyt polkimet paikoilleen. Sitten vain menoksi - onneksi ajaminen tuntui pysyneen hyvin muistissa selkäytimessä.
Kunto sen sijaan ei ollut kehuttava. Hiihtotalvi oli surkea, ja muutenkin olen liikkunut vähemmän kuin varmaan vuosiin. Syitä voi tietysti keksiä vaikka kuinka, mutta tärkein lienee kyvyttömyys aikataluttaa elämänsä niin, että saa siihen mahtumaan työn, erinäiset hoitovelvoitteet ja liikkumisen. Selkääkin särkee taas usein, joten jotain tarvitsee tehdä...
Mies on pyöräillyt koko talven rullien päällä kellarissa, joten olin hänelle varmaan aika huonoa seuraa. Jäin jälkeen todella pahasti jokaisessa pikkuisenkin jyrkässä ylämäessä, joita Lahden seudulla riittää. Toisaalta, itsepä mies pyysi. Toivon ja uskon, että yhteiset ajelumme jatkuvat ja kuntoni kohenee.
Lenkin jälkeen kiiruhdimme suihkuun ja heti suihkunraikkaina syömään paikalliseen TryffDeliin, joka avasi kahvilan keskustassa kuun alussa. Hyvin on lounaspaikka ilmeisesti aloittanut, sillä torstaina en enää illansuussa saanut lammasmakkaraa, jota paikan isäntä oli edellisenä yönä tehnyt 40 kiloa. Nytkin oli aika hulinaa koko ajan, pöydät täyttyivät kiitettävästi.
Me saimme mukaan pääsiäisvieraamme, Turussa asuvan nuoremman tyttären puolisoineen. Hyvin maistuivat katkaravulla maustetut kesäkurpitsakeitot juurileivän (jota ostimme myös mukaan) kanssa! Otimme vielä kahvit/teet ja leivonnaisetkin, joten nyt lähinnä sulattelen liian täyttä vatsaa tyhjemmäksi. Hyvä niin, ei tälle päivälle sen kummempaa ohjelmaa olekaan. Huomenna laitan ruokaa taas vähän isommalle porukalle, sillä meitä pitäisi olla seitsemän ihmistä pöydän ääressä ja pari koiraa sen alla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti