Valkoinen valo tarkoittaa kyllä ihan muuta kuin oheista amaryllistä, mutta päätin antaa periksi nopealle assosiaatiolle. Kotonani on nimittäin teemapäivät aivan sattumalta. Ensimmäiseksi istuttamani amarylliksen sipuli tuotti valkoisia kukkia, ikivanha valkokukkainen joulukatkus alkoi kukkia viikko sitten ja valkoisessa orkideassakin on lupaavia nuppuja.
Minulla ei ole mitään valoa tuovia kukkia vastaan tässä pimeydessä, joka viikonlopusta lähtien laskeutuu sietämättömän aikaisin (=normaaliaikaan) illalla. Kellon siirrosta on vain se hyöty, että pääsen ajamaan huomenna aamulla kuntosalille 7.30:ksi valjenneessa aamussa.
Viikonvaihteessa kokeilin pitkästä aikaa sienestystä, tismalleen vääränä päivänä eli vettä ja tuulta sylkevänä sunnuntaina. Hämärässä metsässä naama vettä valuen onnistuin tarkentamaan pariin suppilovahveropaikkaan sen verran, että sain korin pohjalle kolmisen litraa kohtalaisen littaantuneen oloisia sieniä. Kuivamaan levittäessä niistä meni hukkaan vielä viidesosa. Ilokseni - tai pikemminkin miehen iloksi - sammalen seasta kirkui myös ihan reilu ryhmä keltaisia kanttarelleja, jotka mies seuraavana päivänä paistoi aterialla. Maistuivat kuulemma hyvältä.
Säätiedotukset uhkaavat jo pakkasilla. Täytynee pysyä valppaana ja rynnistää metsään heti seuraavan poutapäivän sattuessa. Ellei lumi tai kevät tule ensin.
tiistaina, lokakuuta 28, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti